Opiskelu koostuu luennoista, itsenäisestä opiskelusta, seminaareista ja erilaisista kursseista. Huomattava osa opetuksesta annetaan laboratorioissa, luonnossa tai kentällä tapahtuvien käytännön kurssien yhteydessä. Saatua oppia sovelletaan opiskelun loppuvaiheessa käytän-töön omassa tutkimustyössä. Tutkimustyö tehdään yleensä jossakin laitoksen tutkimushank-keessa, yrityksissä tai hallinnossa. Työstä laaditaan pro gradu -tutkielma. Kaikissa pääaineissa on mahdollista suunnata opintojen sisältöä valinnaisten kurssien ja luentojen avulla. Bio- ja ympäristötieteiden aloilta valmistuneet voivat suuntautua työelämään varsin laaja-alaisesti.

Opintojen suunnittelu

Kaikille tutkintoa suorittaville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. HOPS laaditaan yhdessä opintoneuvojan, opettajatutorin tai vastaavan laitoksen nimeämän henkilön kanssa. HPS laaditaan ensin alempaa korkeakoulututkintoa varten ja myöhemmin ylempää korkeakoulututkintoa varten.

Luennot

Luennot sisältävät tiettyyn opintojaksoon kuuluvan teoriaosan. Bio- ja ympäristötieteissä on pyrkimys keskutelevaan luennointiin. Luennoilla kannattaa olla aktiivinen ja esittää kysymyksiä luennoitsijalle. Tällä tavoin mahdollisesti epäselviksi jääneet asiat selviävät ja esille tulee uusia näkökulmia.

Demonstraatiot

Demonstraatioissa opettaja esittelee esimerkiksi jotakin tutkimus- tai mittausmenetelmää, minä jälkeen opiskelijat soveltavat ja harjoittelevat sitä.

Laboratoriokurssit

Laboratoriokursseilla sovelletaan teoriatietoja käytäntöön. Laboratoriotyöskentely on monilla biologian aloilla olennainen osa opiskelua. Laboratoriotöihin liittyy usein myös kirjallinen osa, työselostuksen laadinta. Työselostus on pienimuotoinen tutkimusselostus.

Kenttäkurssit

Olennainen osa biotieteiden opiskelua ovat kenttäkurssit. Useimmat asiat oppii parhaiten itse tekemällä ja siksi monia kursseja pidetään luonnossa. Hyvät puitteet tähän tarjoavat biologiset tutkimusasemat.

Seminaari

Seminaari sijoittuu yleensä opintojen loppuvaiheiseen ennen tutkielman laatimista. Seminaarissa perehdytään tieteenalan tutkimusmenetelmiin ja teoriaan sekä niiden soveltamiseen tutkimustyössä. Samalla tutustutaan tutkimuksen etenemiseen eri vaiheissa sekä kirjallisuuden etsintään ja käyttöön. Opiskelija esittää seminaarin aikana yleensä ainakin yhden alustuksen ja toimii toisten opiskelijoiden laatimien esitysten arvioijana. Tässä yhteydessä opiskelija harjaantuu tieteellisen esityksen laadintaan, suulliseen esitykseen sekä tieteenalaa ja tutkimusmenetelmiä koskevaan kriittiseen keskusteluun.

Harjoitustyöt

Biologian opiskeluun kuuluvissa harjoitustöissä (kurssityöt ja harjoituskurssit) opiskelijat tekevät 2-4 hengen ryhmissä kurssiin liittyviä harjoitustöitä. Näiden osuus on huomattava erityisesti biologian syventävissä opinnoissa. Erilaisilla kirjoitustöillä harjoitellaan tutkimusraportin laadintaa. Tavallisesti työhön liittyvät seuraavat vaiheet:

1. Tehtävä ja ohjeet haetaan vastaanottoaikana ilmoitustaululla mainitulta opettajalta. Opiskelija voi esittää myös omia toivomuksiaan aiheeksi.
2. Ongelma ratkaistaan käyttäen ohjeissa mainittua kirjallisuutta. Tarvittaessa kysytään ohjaajalta neuvoa ja täsmennystä.
3. Suunnitellaan ja laaditaan selostus.
4. Valmis työ jätetään tarkastettavaksi.

Kirjallisuus

Biologinen kirjallisuus on enimmäkseen vieraskielistä. Vieraskielisiä kirjoja on hyvä totutella käyttämään alusta alkaen, jotta välttäisi kielivaikeudet opintojen myöhemmässä vaiheessa, jolloin opetettavat asiat ovat mutkikkaampia. Lisäksi erityisesti omaan alaan liittyvä englannin taito on tärkeä osa opintojen aikana syntyvää ammatillista osaamista.

Tentit

Luentokurssit suoritetaan joko välikokeilla, joiden määrä vaihtelee yhdestä kolmeen, tai koko kurssin kattavilla loppukokeilla.

Tutkielma

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvä tutkielma perehdyttää opiskelijan lähdemateriaalin käyttöön ja kehittää hänen kirjallista esitystaitoaan. Filosofian maisterin tutkintoon sisältyvä pro gradu -tutkielman perehdyttää opiskelijan laajasti ja syvällisesti annettuun pääaineen ongelmakokonaisuuteen. Opettajaksi valmistuvila pro gradu -tutkielman aihe voi liittyä myös ainedidaktiikkaan.

Kypsyysnäyte

Opiskelija tulee kypsyy- eli maturiteettikokeeseen tehtyään oman alansa tutkintoon vaadittavan tutkielman. Kypsyyskokeessa opiskelijan on valvotussa koetilaisuudessa osoitettava oman tieteenalansa ja yleensä suomen (tai ruotsin) kielen hallintaa. Ulkomainen opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteensä yleensä englannin kielellä.

Työharjoittelu

Koulutukseen voi sisältyä pakollista tai valinnaista työharjoittelua. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija työtehtäviin sekä kehittää hänen valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa käytäntöön.