Geologia keskittyy maapallon toimintojen ymmärtämiseen - tavoitteena oppia menneisyydestä, ymmärtää nykyisyys, ennakoida tulevia geologisia tapahtumia ja etsiä keinoja vaikuttaa niihin. Geologian tutkimuksen piiriin kuuluu kiinteän maan lisäksi myös ilmakehä, eliökehä (kasvit, eläimet ja maannokset) ja vesikehä (meret, joet, järvet ja pohjavesi). Siten geologia on moni- ja poikkitieteellinen tieteenala ja siinä käytettävä lähestymistapa on luonteeltaan kokonaisvaltainen, pyrkien sitomaan geologiset tapahtumat maan historiaan. Geologian merkitys ilmaston- ja ympäristönmuutosten tutkimisessa kasvaa koko ajan. Geologian opetuksessa tärkeällä sijalla on kenttätyöskentely, tilan ja geologisen ajan analysoimiseen tarvittavien valmiuksien kehittäminen, sekä opiskelijoiden havainnointi-, analysointi-, ja päätöksentekokyvyn vahvistaminen. Geologian opiskelussa keskeistä on erilaisten geologisten materiaalien ja muodostumien tutkiminen ja niiden synnyn ja erilaisten geologisten prosessien, sekä maan ja muiden planeettojen historian ymmärtäminen

Geologinen ymmärtämys maasta ja maapallolla toimivista prosesseista on sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Geologian opetuksen vahvuustekijänä pidetään sitä, että sen opetuksessa on yliopistokohtaisia erovaisuuksia, niin Suomen, kuin Euroopan eri yliopistojen välillä. Tieteenalan oppisisältö on poikkeuksellisen laaja, joten se tarjoaa useita erikoistumismahdollisuuksia. Alueellisten geologisten ominaispiirteiden ymmärryksen lisääntyminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä ja on johtanut alueelliseen erikoistumiseen niin tutkimuksen kuin opetuksenkin osalta.

Geologiassa käytetään ja sovelletaan muiden tieteiden käsitteitä, teorioita ja metodologioita. Tästä syystä geologiaa tukevat muut luonnontieteelliset oppiaineet ovat tärkeä osa opiskelua ja on suositeltavaa, että geotieteiden opiskeluun sisällytetään opintoja myös humanistisia, talous- ja yhteiskuntatieteistä.

Geologian eri kurssien opetukseen on integroitu erityyppisiä yleisiä taitoja, joista erityisesti mainittavia ovat: 1) Geologisen ajan ja tilan huomioon ottavan, neliulotteisen hahmotuskyvyn omaksuminen ja soveltaminen maata muovaaviin prosesseihin. 2) Kyky integroida kentältä tehtyjä havaintoja ja mittauksia ja laboratoriosta saatuja tuloksia sekä tehdä niistä synteesi ja mallinnus. 3) Kyky hankkia kattava tietoisuus niistä ympäristöprosesseista, jotka vaikuttavat nykyaikana ja ymmärrys siitä, miten nämä prosessit etenevät ja vaikuttavat tulevaisuudessa. 4) Kyky muodostaa syvällinen käsitys geologisten raaka-ainevarojen ja luonnonvarojen hyödyntämisestä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

Geotieteiden eri tieteenalat

Geotieteissä on kolme päätieteenalaa: geologia, geokemia ja geofysiikka. Geotieteet jakautuvat useaan eri osa-alueeseen, kuten sedimentologiaan, magma-metamorfisten kivien petrologiaan, rakennusgeologiaan, kaivosgeologiaan, öljygeologiaan, oseanologiaan ja meteorologiaan. Erittäin merkittävällä sijalla geotieteiden opetuksessa on luonnonvarojen hyväksikäyttöön ja niiden suojeluun liittyvä opetus.

Geologiaa tukevia tieteenaloja

Geologiaa tukevia muita tieteenaloja ovat ympäristötieteet, sosiaalisiin tieteisiin perustuvat ympäristötieteet, biologia, kemia, fysiikka, matematiikka, (rakennus)insinööritieteet, maantiede ja arkeologia. Geologinen tutkimustyö edellyttää laajaa tietämystä erityisesti kemiasta, fysiikasta biologiasta, matematiikasta, sekä informaatiotekniikasta. Geotieteiden opintoihin voidaan liittää myös lakitieteen, taloustieteen, kaupunki- ja maaseutusuunnittelun, kulttuurimaantieteen, politiikan, sosiologian, sekä johtamis-, liikealan ja turvallisuusopintoja.