Mihin tähtitieteilijät sijoittuvat?
Voisiko Marsissa jonain päivänä
olla pysyvä tutkimusasema?
Millaista on tähtitieteilijän työ?
Tähtieteiteilijän koulutuksen saanut on ammatiltaan tutkija, mutta hän osaa erikoistumisalasta riippuen muutakin.
Tutkija, paitsi tutkii, opettelee uutta, seuraa, mitä muut tutkijat maailmalla tekevät, opettaa, johtaa tutkimusryhmäänsä, hankkii opiskelijoilleen ja itselleen rahoitusta ja havaintoaikaa suurilta kaukoputkilta. Suomalaiset käyttävät tutkimustyössään ahnaasti myös kansainvälisten satelliittien mittauksia. Lisäksi suomalaiset tähtitieteilijät, avaruusfyysikot ja insinöörit rakentavat laitteita moniin satelliiteihin. Vuonna 2004 Suomi liittyi Euroopan eteläisen observatorion, ESO:n, jäseneksi. Tämä antaa suomalaisille tutkijoille yhä paremmat mahdollisuudet suurten modernien kaukoputkien käyttöön. Helsingin yliopiston observatorion sivuilla kerrotaan, millaista on työskennellä ESO:n jättiläismäisillä kaukoputkilla.
Tutkijan - niin tähtitieteilijän kuin avaruusfyysikonkin - työpäivien kulku riippuu hänen erikoisalastaan. Tähtitieteilijä voi erikoistua esimerkiksi tietokonesimulaatioihin, jolloin hänen työhönsä saattaa kuulua muun muassa tietokoneohjelmien kirjoittamista. Toisaalta hän saattaa keskittyä havaintojen tekemiseen ja tulkitsemiseen. Silloinkin suurin osa ajasta kuluu kuitenkin omassa toimistossa mittaustuloksia käsitellessä. Tähtitieteilijä voi erikoistua myös havaintolaitteiden suunnitteluun tai rakentamiseen. Hän voi tehdä myös täysin teoreettista työtä: ratkaista maailmankaikkeuden arvoituksia ajattelmalla. Sama pätee avaruusfyysikkoihin.
Joihinkin virkoihin kuuluu opetusvelvollisuus. Mutta vaikkei näin olisi tutkijat usein opettavat. He sekä luennoivat että ohjaavat opinnäytteitään tekeviä opiskelijoita. Vanhemmat tutkijat muodostavat itselleen tutkimusryhmän, jonka töitä he koordinoivat. He myös hankkivat ryhmälleen rahoitusta yliopiston ulkopuolelta esimerkiksi Suomen Akatemiasta. Työhön kuuluu siis myös erilaisten hakemusten kirjoittamista ja muuta "toimistotyötä".
Tutkijalle kansainvälinen yhteistyö on välttämättömyys. Työmatkoja kertyy. Kaiken kaikkiaan työ on hyvin monipuolista ja itsenäistä. Työn ykistyiskohtainen sisältö ja luonne riippuu tutkijasta itsestään. Työtunteja ei yleensä lasketa (työpäivän alkamis- tai loppumisaikaa ei myöskään kukaan vahdi), joten tunteja kertyy usein yli 40 viikossa.
Mahdollisia työpaikkoja
Yliopistot, tutkimuslaitokset ja observatoriot – myös ulkolaiset (tässäkin näkyy siis ammatin kansainvälisyys) - ovat tähtitieteilijän ylivoimaisesti suurimpia työllistäjiä. Tähtitieteilijöitä työskentelee muuallakin kuin tähtitieteen laitoksilla. Jos olet esimerkiksi erikoistut mittausten analysointiin, voit päätyä työhön vaikka Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokseen kuuluvaan Rolf Nevanlinna Instituuttiin, kuten Helsingin yliopiston tähtitieteilijä Mikko Kaasalainen). Myös Geodeettisella laitoksella työskentelee tähtitieteilijöitä.
Jos olet kiinnostunut avaruustutkimuksesta saatat löytää sopivan työn erilaisista satelliittihankkeista. Esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestö tarjoaa työmahdollisuuksia: Careers in space.
Työtilanne
Väitöskirjan jälkeen on yleensä tyydyttävä vuosia pätkätöihin. Työnsaanti edellyttää usein myös ulkomaille lähtöä, joka ei sovi jokaisen suunnitelmiin esimerkiksi perhesyistä. Kaiken kaikkiaan suomalaiset tähtitieteilijät ovat kuitenkin toistaiseksi työllistyneet hyvin.
Entä, jos saa tarpeekseen pätkätöistä tai tutkijan ammatti ei kiinnostakaan pitkän päälle?
Tähtitieteilijän koulutuksen saanut osaa paljon muutakin kuin tähtitiedettä. Erikoistumisalasta riippuen hän taitaa tietojenkäsittelyä, fysiikkaa, matematiikkaa, tilastotiedettä, elektroniikkaa ym. Hän osaa myös etsiä tietoa ja opettaa. Hän on niin ikään tottunut kansainvälisyyteen. Ennen kaikkea hän on oppimisen ammattilainen, joten uuden ammatin omaksuminen sujuu nopeasti. Ainakin yksi tähtitieteiteilijän koulutuksen saanut alkoi sairaalafyysikoksi, toinen on tiedetoimittaja ja kolmas geodeetikko. Monista tähtitieteilijöistä kehkeytyy myös taitavia ja kekseliäitä laiterakentajia. Lukion opettajiksi on päätynyt useampikin (vakituisen viran saaminen vaati opettajaksi pätevöitymisen). Myös tietojenkäsittelyyn liittyvissä tehtävissä on tähtitieteilijän koulutuksen saaneita.