Ympäristötiedettä pääaineena voi opiskella Kuopion yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. Ensin ympäristötieteen koulutuksessa suoritetaan luonnontieteiden kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen maisteritutkinto. Kaikkien koulutusohjelmien LuK-tutkinnolla on yhtenäinen rakenne vaikka tutkinnot eivät tieteellisten erikoistumisalueiden erojen takia ole identtisiä. Maisteriopinnot eriytyvät pääainelinjoihin kunkin yliopiston suuntautumisen mukaisesti. Eri yliopistojen ympäristötieteen tutkinnoissa on samankaltaisuutta, mutta yksiköt ovat kuitenkin opetus- ja tutkimustoiminnaltaan ja oppiainevalikoimaltaan omaleimaisia.

Lue myös ympäristötieteen omat sivut YMPÄRISTÖTIEDE.INFO

Kuopion yliopisto

Kuopion yliopistossa ympäristötieteen opetus ryhmittyy kolmeen osakokonaisuuten: ympäristöterveys, ympäristöbiologia ja ympäristöanalytiikka.

Ympäristöterveydessä saadaan syventävät tiedot erilaisten altisteiden lähteistä, päästöistä, kulkeutumisesta ja esiintymisestä ympäristössä, sekä näiden mittaamisesta ja mallintamisesta. Tämän tiedon pohjalta arvioidaan ihmisten altistumista ja altistumisen seurauksia, erityisesti terveyshaittoja.

Ympäristöbiologia jakautuu erilaisiin syventäviin opintokokonaisuuksiin. Ympäristöekofysiologian kokonaisuudessa keskitytään kasveihin kohdistuvien stressien vaikutusten selvittämiseen sekä solutason vaikutusten arvioimiseen. Ympäristöekologian kokonaisuudessa keskitytään ekosysteemeissä esiintyvien vuorovaikutusten ymmärtämiseen sekä ympäristömuutosten merkitykseen ekosysteemien vuorovaikutustilanteissa. Biogeokemian opintokokonaisuudessa perehdytään ilmastonmuutoksen taustatekijöihin ja biogeokemiallisten prosessien merkitykseen ilmastonmuutoksessa. Maaperäekologian opintokokonaisuus antaa syventävää tietoa maaperäbiologiasta sekä ympäristömuutosten vaikutuksesta siihen.

Ympäristöanalytiikka on teknisempi kuin edellä mainitut kokonaisuudet ja antaa mahdollisuuden syventyä ilmanlaadun ja ilmansuojelun tai ympäristökemian ja - tekniikan osakokonaisuuksiin. Ilmansuojeluun liittyvät opinnot käsittelevät teollisuuden ja energiantuotannon ilmaan kohdistuvien päästöjen muodostumismekanismeja ja päästöjen mittaus- ja hallintatekniikkaa. Ympäristökemian- ja tekniikan opinnot käsittelevät ympäristön kemikaalikuormittumista ja kemikaalien käyttäytymistä maaperässä, maaperän ja vesien puhdistustekniikkaa ja ympäristökemiaa. Ympäristöinformatiikan opinnoilla voidaan vahvistaa tietoaineistojen käsittelytekniikkaa saaden valmiudet modernien vuorovaikutteisten tietojärjestelmien luomiseen.

Kuopion yliopiston ympäristötieteen koulutusohjelmasta vastaa kaksi laitosta, ekologisen ympäristötieteen laitos ja ympäristötieteiden laitos.

Jyväskylän yliopisto

Ympäristötieteessä annetaan opetusta maisterin tutkinnossa kolmella pääainelinjalla, joista vastaavat professorit, kukin omastaan:

Linja 1: ympäristöanalytiikka ja ekotoksikologia,

Ympäristöanalytiikkaan luetaan kemialliset, fysikaaliset, biologiset ja tilastolliset analyysit, joita sovelletaan mm. ekotoksikologiassa, tavarantuotannossa ja materiaalitaloudessa.

Ekotoksikologiassa keskitytään luonnolle haitallisten aineiden virtoihin luonnon systeemeissä, toksisuuden testaamiseen ja riskinarviointiin.

Ekotoksikologisen tiedon sovellutusalueina ovat erityisesti kemikaali- ja jätevalvonta. Lainsäädännön, hallinnon ja ympäristöpolitiikan tuntemus luo pohjan käyttää tietoa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Koulutus ympäristöanalytiikan ja ekotoksikologian pääainelinjalla antaa pätevyyden arvioida ympäristön tilaa ja kehityssuuntia. Tarkastelut ajan ja alueellisen mittakaavan suhteen ovat keskeisiä.

Linja 2: Ympäristöteknologia

Ympäristöteknologiassa opetetaan monipuolisesti alan prosessiteknologiat, laitosjärjestelmät ja sovellukset osana materiaalikiertojen hallintaa ja kestävän kehityksen edistämistä. Opetukseen kuuluu myös ympäristöteknologian prosessien koetoimintaa ja ympäristöteknologian soveltamista käytännön kohteissa. Ympäristöteknologian prosessien ja sovellusten opetuksessa huomioidaan myös niiden paikalliset ja globaalit vaikutukset.

Linja 3: Ympäristövaikutusten arvioiminen ja hallinta,

Ympäristövaikutusten arvioimisen linjalla opetetaan monipuolisesti alan hallinnolliset järjestelmät, käytännön hanke-yva:n toteutus, muut ennaltaehkäisevät ympäristöpoliittiset menetelmät, ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus, ekologisen rakentamisen ja riskienhallinnan mahdollisuudet sekä ohjeiden ja suunnitelmien yvaaminen. Menetelmissä syvennetään vaikutusmekanismien ymmärtämistä ekologisten, sosiaalisten, maisemallisten, taloudellisten ja teknisten ilmiöiden osalta. Perehdytään myös yritysten laatujärjestelmiin, auditointiin ja elinkaarianlyyseihin.

Linjalla toteutettava opetus ja tutkimus rakentuvat kansainvälisen ja kansallisen sekä tieteellisen että käytännön osaamisverkoston varaan.

Helsingin yliopisto

Ympäristönsuojelutiede

Ympäristönsuojelutieteen opetuksessa luodaan poikkitieteellistä ymmärrystä ympäristönsuojelun ilmiökentästä kokonaisuutena sekä erilaisista näkökulmista, joilla tuota kenttää voi tarkastella. Opiskelijoille pyritään antamaan kokonaiskuva

• yhteiskunnallisista syistä, jotka ovat ihmisen luontoa muuttavan toiminnan takana
• ihmisen aiheuttamien, ongelmallisimpina pidettyjen ympäristömuutosten luonnontieteellisestä perustasta
• erilaisten ympäristöongelmakuvien kulttuurisesta muodostumisesta luonnossa tapahtuvien muutosten seurauksena
• eri tieteenaloihin pohjaavista keinoista, joilla ympäristöongelmia pyritään ennaltaehkäisemään, ratkaisemaan tai lievittämään
• em. neljän kohdan sisäisistä ja välisistä vuorovaikutuksista sekä
• ympäristönsuojelutieteellisen tutkimuksen teorioista, tutkimuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä menetelmistä
  

Ympäristöalan muu koulutus yliopistotutkinnon osana:

Joensuu

Joensuun yliopistossa voi opiskella ympäristötieteitä monitieteisenä sivuainekokonaisuutena. Sivuainekokonaisuuksien laajuudet ovat ympäristötieteiden perusopinnot 25 op ja ympäristötieteiden aineopinnot 60 op.

Oulu

** tähän tekstiä! **

Turku

Turun yliopistossa voi opiskella ympäristötiedettä laajana sivuaineena. Sivuaineopetus koostuu ympäristötieteen perusopinnoista 25 op ja aineopinnoista 60 op. Maantieteen, biologian, geologian ja kemian koulutusohjelmissa filosofian maisterin tutkinnon voi myös suorittaa erikoistumalla ympäristötieteisiin. Erikoistuminen mainitaan tutkintotodistuksessa. Tällöin opiskelija suorittaa ympäristötieteen laajan sivuainekokonaisuuden lisäksi pääaineen kokonaisuuden määrätyllä tavalla siten, että opinnot painottuvat ympäristötieteisiin ja pro gradu - tutkielma tehdään ympäristötieteen aihepiiristä.

Helsinki

Helsingin yliopistossa tarjolla olevat ympäristöalan opintokokonaisuudet:

Tiedekuntien yhteistyönä:

ympäristöalan monitieteinen perusopintokokonaisuus (alkaen syksy 2006)

Kasvatustieteellinen tiedekunta:

ympäristökasvatuksen aineopintokokonaisuus

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta:

• maaperä- ja ympäristötieteiden perus- ja aineopinnot
• ympäristöekonomian perusopinnot
• ympäristöbiotekniikan aineopinnot
  • ympäristöteknologian perus- ja aineopinnot
  • agroekologian perus- ja aineopinnot
  • luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden perusopinnot.

Tiedekunnassa ympäristö on näkyvä osa kaikkea opetusta. Tiedekunnassa on olemassa myös erillinen ympäristöalan koulutusohjelma, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelija luonnon käyttöön, hoitoon ja tutkimukseen sekä kouluttaa asiantuntijoita luonnon tuottavuuden ja elinkelpoisuuden säilyttämisen tehtäviin.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta: ympäristökemian ja fysiikan perusopintokokonaisuus (suunnitteilla laajentaminen aineopintokokonaisuustasolle)

Biotieteellinen tiedekunta:

• ympäristöbiologian perus- ja aineopinnot
• ympäristönsuojelutieteen perus- ja aineopinnot
• ilmansuojelun perusopinnot
• ympäristöekologian perus- ja aineopinnot

Lisäksi yksittäisiä ympäristöalan kursseja useissa muissa oppiaineissa (mm. ekologia ja akvaattiset tieteet)

Oikeustieteellinen tiedekunta: mahdollisuus suorittaa ympäristöoikeuden opintoja osana ympäristöalan monitieteistä sivuainekokonaisuutta

Valtiotieteellinen tiedekunta: ympäristöpolitiikan perus- ja aineopinnot

Humanistinen tiedekunta: ympäristöfilosofian aineopinnot sekä mahdollisuus suorittaa ympäristöhistorian opintoja osana ympäristöalan monitieteistä sivuainekokonaisuutta

Ympäristötieteen koulutuksen erityispiirteitä

Ympäristötieteen koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallisessa kysynnässä on tullut selvästi esille monitieteellisen lähestymistavan ja osaamisen tarve. Kestävän kehityksen mukaisen yhteiskunnan kehittäminen sekä ympäristöasioiden paikallinen ja globaali hallinta edellyttävät tulevaisuudessa entistäkin enemmän osaamista, johon yksittäinen sektoritiede, kuten biologia, ei riitä.

LuK-tutkinnon suorittanut voi hakea toiseen yliopistoon suorittamaan FM-tutkintoa. Vaikka ympäristötieteen perustutkinnot ovat samankaltaisia, erojakin on ja opiskelija voi joutua suorittamaan täydentäviä opintoja.

Kuopio on yliopistona profiloitunut ympäristön terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen ja opetukseen. Tieteellisesti vahva alue on myös globaalimuutostutkimus, joka antaa sisällöllistä leimaa ympäristöbiologian pääainelinjalle. Ympäristötekniikan koulutus on eriytetty Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman osaksi, mutta toteutetaan läheisessä yhteistyössä muun ympäristötieteen koulutuksen kanssa.

Helsingissä ympäristötieteen opetus on ympäristösuojeluun painottuva. (Tähän teksti Pekka Kaupilta; yhteiskunnallisen ympäristönsuojelun painoala tärkeä..??)

Jyväskylän yliopistossa ympäristötiede on hyvin leimallisesti poikkitieteellinen ja yhteiskuntaan ja teollisuuteen suuntautunut. Lähtökohtana on teknosysteemin ymmärtäminen osana globaalia luonnontalousjärjestelmää ja kestävän kehityksen tavoitteita. Yliopiston ympäristötieteen opetuksesta ja tutkimuksessa merkittävin osa on ympäristötieteen osastolla, joka muodostaa yhdessä biotieteiden kanssa bio- ja ympäristötieteiden laitoksen. Yliopistossa ympäristöopetusta annetaan alakohtaisesti myös mm. bio- ja ympäristötieteiden laitoksen muissa oppiaineissa (limnologia, ekologia), matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan muilla laitoksilla (kemia), ympäristöjohtamisessa taloustieteiden tiedekunnassa, sekä yhteiskuntatieteissä yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa (yhteiskuntapolitiikka, sosiologia).