Suomalaiset lihovat, sydän- ja verisuonitaudit sekä aikuisiän diabetes lisääntyvät ja puhkeavat yhä nuoremmilla. Tärkeäksi syyksi ilmiöön on havaittu rasvainen ja runsaasti sokeria ja muita hiilihydraatteja sisältävä pikaruoka. Ajatus ihmisen geeniperimän sopeutumattomuudesta pikaruokavalioon ei ole sinänsä uutta, mutta ruokavalion kehitystä voidaan tutkia myös yhdistämällä ihmisen koko vuosimiljoonainen evoluutiohistoria uusimpaan molekyylibiologiseen tietoon.
Esimerkiksi tulen hallittu käyttöönotto noin 100 000 vuotta sitten vaikutti suoraan ruokavalioon ja sitä kautta ihmisen fysiologiaan. Tehokkaampi ravinnonkäyttö kasvatti ihmisen kokoa ja teki esi-isistämme entistä elinkelpoisempia. Ihmisen kehityshistoria alkoi lähes kymmenen miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäinen tärkeä virstanpylväs oli esi-isän nouseminen kahdelle jalalle ehkä noin viisi vuosimiljoonaa sitten. Pystykäynnin muiden hyötyjen lisäksi eturaajat vapautuivat entistä tehokkaampaan työkalujen käyttöön ja ravinnon hankintaan niin keräilyn kuin metsästyksenkin avulla. Lihan osuus ruokavaliossa kasvoi tässä vaiheessa merkittävästi. Tutkijat ovat laajasti yhtä mieltä siitä, että juuri lihasta saatava proteiini mahdollisti aivojen suhteellisen koon merkittävän kasvun noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, mikä antoi ihmissuvulle huomattavan evoluutioedun.
Näihin aikoihin ilmasto Afrikassa tuli kuivemmaksi ja esi-isät muuttivat sademetsistä savanneille. Tämä heijastui myös ruokavalioon, mikä on saatu selville löydettyjä luufossiileja tutkimalla. Syöty ravinto jättää hiilijälkensä luuhun ja jälki säilyy fossiileissakin. Sademetsäkasvien isotooppi C3 väistyy fossiililöydöissä savannikasvien sisältämän C4:n tieltä. Varsin kauas menneisyyteen päästään myös geenitutkimuksella, sillä kunnollisia DNAnäytteitä voidaan saada jopa puoli miljoonaa vuotta vanhoista fossiileista. Tämä kattaa jo sekä oman Homo sapiensimme, että sukupuuttoon kuolleen rinnakkaislajin neandertalinihmisen kehityshistorian. Näiltä osin geenitutkimus on vasta alussa. Jokainen löydetty fossiili paljastaa uusia asioita ihmisen kehitysvaiheista
Suuri muutos niin ihmisen kulttuurissa kuin ruokavaliossakin tapahtui noin 10 000 vuotta sitten, kun kivikauden metsästäjä-keräilijä vakiintui paikalleen ja alkoi viljellä ja hoitaa karjaa. Ihmisen aineenvaihdunta ja fysiologia eivät vieläkään ole täysin sopeutuneet tuohon dieetinmuutokseen saati nykyaikaiseen pikaruokakulttuuriin. Tästä voidaan hakea syitä lihavuuden verisuonitautien ja diabeteksen lisääntymiselle. Vaikka 10 000 vuoden takainen kulttuurin muutos tuntuu kaukaiselta, on se evoluution näkökulmasta varsin tuore tapahtuma.
Muinaisten metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliosta saadaan tietoa nykyisten vastaavissa oloissa elävien alkuperäiskansojen avulla. Heidän dieetissään on keskimäärin 30 prosenttia proteiineja, 35 prosenttia hiilihydraatteja ja 35 prosenttia rasvaa. Vastaavat osuudet suomalaisten nuorten aikuisten ruokavaliossa ovat: 17 prosenttia proteiinia, 49 prosenttia hiilihydraatteja ja 32 prosenttia rasvaa. Loput kaksi prosenttia ovat alkoholia. Hiilihydraattien osuus on siis dramaattisesti kasvanut, ja nuorten suomalaisten aikuisten energiansaannista on peräti 10 prosenttia puhdasta sokeria.
Aihetta ovat tutkineet Turun yliopiston dosentit Timo Vuorisalo ja Olli Arjamaa. Lue aiheesta lisää.
Kuva: Stefan Kloo (creativecommons.org/licenses/by/2.0)
