Milloin ja miksi?

Asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) astui voimaan 1.8.2005. Yliopistot uudistivat tällöin tutkintojaan ns. eurooppalaisen mallin kanssa yhteensopivaksi. Kaikki yliopisto-opiskelijat tekevät sekä kolmivuotisen luonnontieteisen kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) että filosofian maisterin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto).

Tutkintorakenneuudistuksessa pyritään opintojen laadun ja paremman vertailtavuuden lisäksi myös suurempaan liikkuvuuteen. Uusia tutkintovaatimuksia varten opintojaksojen sisällöt arvioitiin uudelleen vastaamaan paremmin sitä osaamista, mikä on valmistuville maistereille tärkeää työllistymisen ja mahdollisten jatko-opintojen suorittamisen kannalta.

Uusi tutkintorakenne

Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan kaikki opiskelijat tekevät yliopisto-opinnoissaan ensin alemman korkeakoulututkinnon ja vasta sen suoritettuaan ylemmän korkeakoulututkinnon.

Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK). Sen laajuus on 180 opintopistettä ja sen vastaa kolmen lukuvuoden täyspäiväistä opiskelua.

Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisterin tutkinto (FM). Sen laajuus on 120 opintopistettä, joka vastaa kahden lukuvuoden opintoja kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Maisterin tutkinto on yliopistojen perustutkinto ja siihen vaaditaan siten yhteensä vähintään 300 opintopisteen opinnot.

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi hakea tieteelliseen jatkokoulutukseen filosofian tohtorin suorittamista varten omaan tai toiseen ylipistoon. Tohtorin tutkinnon suorittaminen edellyttää noin 4 vuoden opiskelua ja tutkimustyötä. Jatkokoulutuksen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon suoritettuaan tiedekunnan määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen.

Opintojaksot on pisteytetty niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Luonnontieteissä suurimmat muutokset vanhaan tutkintojärjestelmään verrattuna ovat

1. Kaikki yliopisto-opiskelijat tekevät sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon, ts. luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon ja filosofian maisterin tutkinnon
2. Opiskelijat valitaan samalla kertaa suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa; alaa / pääainetta ja yliopistoa / tiedekuntaa voi vaihtaa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen
3. Alempi korkeakoulututkinto on suunniteltu siten, että se voidaan suorittaa 3 vuodessa ja ylempi korkeakoulututkinto 2 vuodessa alemman tutkinnon suorittamisen jälkeen
4. Kaikkien opiskelijoiden tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS
5. Opintojen mitoituksessa käytetään opintopisteitä (opintoviikkojen sijaan).

Tutkintoasetus edellyttää, että kaikkien tutkintoaan suorittavien opiskelijoiden tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. HOPS laaditaan yhdessä opintoneuvojan, opettajatutorin tai vastaavan laitoksen nimeämän henkilön kanssa ensin alempaa korkeakoulututkintoa varten. Myöhemmin tehdään uusi HOPS tai täydennetään aiemmin laadittua suunnitelmaa maisterin tutkinnon suorittamiseksi.

Aikataulu

Vanhan luonnontieteellisten tutkintojen tutkintoasetuksen (221/1994) mukaisia tutkintoja voi suorittaa enintään 31.7.2008 asti. Takaraja on ehdoton vanhan asetuksen mukaisille tutkinnoille.

Siirtymäsäädökset

Opintonsa ennen vuotta 2005 aloittaneet ovat saaneet halutessaan siirtyä tekemään asetuksen 794/2004 mukaisia tutkintoja. Vanhan asetuksen (221/1994) mukaisia tutkintoja voi suorittaa enää 1.8.2008 saakka. Tämän jälkeen opiskelijat siirretään automaattisesti uuden tutkintoasetuksen piiriin.