Opintojaksot

Koulutus muodostuu tavoitteellisista, sisällön mukaan nimetyistä opintojaksoista. Opintojaksot voivat koostua luentosarjasta harjoituksineen, kirjallisuustentistä, seminaarista, laboratoriotyöskentelystä tms. Työmäärän mittana opintopisteet, 1600 tuntia vuodessa on 60 opintopistettä. Arvioitu työmäärä sisältää annettavan opetuksen lisäksi opiskelijan oman työn osuuden.

Luennot

Luennot sisältävät tiettyyn opintojaksoon kuuluvan teoriaosan. Alkuvaiheen luennot voivat olla suurissa (jopa 300-400 hengen) luentosaleissa. Luentojen kuunteleminen ei riitä kurssien omaksumiseksi, puuttuuhan luennosta opiskelijan oma panos lähes täysin. Helposti omaksuttavien asioiden osalta riittää ehkä luennolla esitetyn kertaus esim. muistiinpanoista tai sopivasta oppikirjasta, mutta varsinkin fysiikan ja matematiikan luennot ovat asiasisällöltään siinä määrin tiiviitä, että varsinainen opiskelu ja esitetyn asian ymmärtäminen tapahtuvat vasta jälkeenpäin harjoitustehtäviä ratkottaessa.

Demonstraatiot

Demonstraatioissa opettaja esittelee esimerkiksi jotakin tutkimus- tai mittausmenetelmää, minkä jälkeen opiskelijat soveltavat ja harjoittelevat sitä.

Laskuharjoitukset ja ohjaukset

Laskuharjoituksissa ja ohjauksissa käsitellään luentoihin liittyviä ja niitä selventäviä harjoitustehtäviä. Ne eroavat toisistaan siinä, että ohjauksissa tehtävät annetaan tilaisuuden alussa ja niitä ratkaistaan yhdessä ohjausten pitäjän ja muiden opiskelijoiden kanssa. Laskuharjoituksissa käsitellään yhdessä aikaisemmin luennolla jaettuja tehtäviä, joita opiskelija on ratkaissut ennen varsinaista laskuharjoitustilaisuutta. Harjoitustehtävien ratkaiseminen valaisee opetettuja teorioita ja luo harjaannusta tieteelliseen ajattelutapaan, jonka omaksumiseen koko opiskelu tähtää.

Kirjallisuus

Matemaattis-luonnontieteellinen kirjallisuus on enimmäkseen vieraskielistä, mutta kansainvälinen ammattisanasto ja kielestä riippumattomat kaavat helpottavat kielivaikeuksia. Vieraskielisiä kirjoja on hyvä totutella käyttämään alusta alkaen, jotta välttäisi kielivaikeudet opintojen myöhemmässä vaiheessa, jolloin opeteltavat asiat ovat mutkikkaampia. Lisäksi erityisesti omaan alaan liittyvä englannin kielen taito on tärkeä osa opintojen aikana syntyvää ammatillista osaamista.

Kenttäopetus

Esimerkiksi biologian alan ja geologian opetuksessa kenttäkursseilla ja kenttäopetuksella erittäin keskeinen sija. Useimmat asiat oppii parhaiten itse tekemällä ja luonnossa havainnoimalla. Siksi monia kursseja pidetään luonnossa.

Tentit

Luentokurssit suoritetaan joko välikokeilla, joiden määrä vaihtelee yhdestä kolmeen kurssin laajuudesta riippuen, tai koko kurssin kattavilla loppukokeilla. Välikokein tentittäessä edellytetään tavallisesti, että opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kurssiin liittyviin laskuharjoituksiin tai muihin harjoituksiin. Kursseja voi suorittaa myös suoraan kirjallisuudesta tenttimällä nk. yleisinä tenttipäivinä. Joidenkin opintojaksojen suorittamiseen saattaa liittyvä esseiden kirjoittaminen.

Laboratoriotyöskentely

Laboratoriotyöskentely on olennainen osa kokeellisten luonnontieteiden (mm. biokemian, biologian, fysiikan, geotieteiten ja kemian) opiskelua. Laitokset järjestävät töihin perehdyttäviä sekä työturvallisuuteen liittyviä kursseja. Laboratoriotöihin liittyy usein myös kirjallinen osa, työselostuksen laadinta. Työselostus on pienimuotoinen tutkimusselostus, ja sen laadintaa koskevat periaatteessa samat säännöt kuin tieteellisen raportin laatimista. Tyypillisesti työselostus sisältää seuraavat asiat: ongelman ja tutkimuskohteen esittely, oletetut lähtökohdat, koejärjestely, johtopäätökset laskelmineen ja virhearvioineen ja tulosten arviointi.

Työharjoittelu

Koulutukseen voi sisältyä työharjoittelua. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija alaansa liittyviin työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa tieteellistä tietoa käytännössä. Opiskelijan on sovittava etukäteen laitoksellaan harjoittelusta, harjoittelujasta, ohjaajasta ja valvojasta. Opiskelijan on laadittava harjoittelusta kirjallinen selostus.

Opetusharjoittelu

Opettajankoulutuksen opetusharjoitteluun kuuluu alkuvaiheessa tutustuminen opettajan työhön ja ammatin asettamiin vaatimuksiin sekä kokemusten hankkiminen opettajan työstä.

Aineopintojen opetusharjoittelussa opiskelijat saavat kokemuksia opettajan koko työstä, koulun toiminnasta, oppiaineiden integraatiosta, koulun kasvatusmahdollisuuksista sekä opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioimisesta.

Seminaari

Seminaari sijoittuu yleensä opintojen loppuvaiheiseen ennen tutkielman laatimista. Seminaarissa perehdytään tieteenalan tutkimusmenetelmiin ja teoriaan sekä niiden soveltamiseen tutkimustyössä. Samalla tutustutaan tutkimuksen etenemiseen eri vaiheissa sekä kirjallisuuden etsintään ja käyttöön. Opiskelija esittää seminaarin aikana yleensä ainakin yhden alustuksen ja toimii toisten opiskelijoiden laatimien esitysten arvioijana. Tässä yhteydessä opiskelija harjaantuu tieteellisen esityksen laadintaan, kirjalliseen ja suulliseen esitykseen sekä tieteenalaa ja tutkimusmenetelmiä koskevaan kriittiseen keskusteluun.

Kansainvälinen harjoittelu - opiskelu ulkomailla

Opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua 3 kuukaudesta yhteen vuoteen kestävään kansainväliseen harjoitteluun ja/tai opiskella ulkomailla. KIansainväliset vaihtoohjelmat yliopistojen omat vaihtosopimukset ulkomaisten yliopistojen kanssa tarjoavat runsaasti vaihtoehtoja kansainväliseen opiskeluun.

Tutkielma

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvä tutkielma (kandidaatin tutkielma, Luk-tutkielma) perehdyttää opiskelijan lähdemateriaalin käyttöön ja kehittää hänen kirjallista esitystaitoaan.

Filosofian maisterin tutkintoon sisältyvä maisterin tutkielma (pro gradu -tutkielma) perehdyttää opiskelijan laajasti ja syvällisesti annettuun pääaineen ongelmakokonaisuuteen. Opettajiksi valmistuvilla pro gradu -tutkielman aihe voi liittyä myös ainedidaktiikkaan.

Kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen (LuK-tutkielman) alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla, voi kirjoittaa kypsyysnäytteensä myös muulla kielellä yliopiston määräämällä tavalla.