Rakastumista on mahdollista tutkia seksuaalivalinnan ja evoluutiopsykologisen tutkimuksen avulla. Rakastumiseen vaikuttavat sekä sosiaaliset että kulttuuriset tekijät, mutta biologisilla tekijöillä on suuri rooli siihen, keneen rakastumme ja kuinka tulisesti. Rakkaudessa ei ole mitään yliluonnollista, vaan se on täysin mitattavissa oleva piirre, joka voidaan todeta muun muassa aivokuvantamisessa. Evoluutiopsykologia näkee rakkauden adaptaationa eli käyttäytymissopeumana, joka lisää yksilön lisääntymismenestystä. Rakastuminen tarkoittaa seksuaalista leimautumista johonkin henkilöön. Se saa aikaan parisuhteen ja tehokkaamman jälkeläisten hoidon. Rakkaus estää henkilöä lähtemästä parisuhteesta heti, kun paikalle osuu parempi ehdokas.
Tutkimusten mukaan vain harvat nisäkkäät muodostavat pysyviä parisuhteita. Täysin omistautuneita toisilleen ovat ainakin kaakkoisaasialainen gipponi-apinaheimo ja preeriamyyrät. Hormonien on todettu säätelevän parinmuodostusta ja kumppaniin sitoutumista. Preeriamyyräkoiraiden aivoista vapautuu parittelun aikana oksitosiini- ja vasopressiinihormoneja, jotka saavat koiraan leimautumaan naaraaseen, eikä koiras enää pariuduttuaan osoita kiinnostusta muita naaraita kohtaan. Se myös osallistuu yhteisten jälkeläisten hoitoon.
Tutkimuksissa on ilmennyt, että oksitosiini- ja vasopressiinihormonien reseptorit ovat ihmisellä ja preeriamyyrällä identtisiä ja niitä tuotetaan vastaavissa osissa aivoja. Koska preeriamyyrä jakaa suuren osan geneettisestä koodistaan ihmisen kanssa, ei ole mitään syytä olettaa, että ihmisen rakkaus olisi jotenkin olennaisesti erilaista kuin preeriamyyrällä. Niin preeriamyyrän kuin ihmisenkin parinmuodostus on riippuvainen tietyistä hormoneista ja välittäjäaineista sekä reseptoreista, joihin ne vaikuttavat. Esimerkiksi vuoristomyyrän, preeriamyyrän lähisukulaisen, aivoissa ei ole tällaisia reseptoreita, joten hormonit eivät pysty aiheuttamaan muutoksia niiden aivoissa. Tällainen uros on kiinnostunut naaraasta ainoastaan parittelumielessä.
Aihetta on tutkinut Turun yliopistossa dosentti Markus Rantala.
