Luonnontieteellisen alan tutkintoja ovat:

1. luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) LuK
2. filosofian maisterin tutkintoa (ylempi korkeakoulututkinto) FM
3. filosofian lisensiaatin tutkinto (tieteellinen jatkotutkinto) FL
4. filosofian tohtorin tutkinto (tieteellinen jatkotutkinto) FT

Uuden 1.8.2005 voimaan astuvan tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan kaikki syksyllä 2005 opintojaan aloittavat tekevät yliopisto-opinnoissaan sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK) on alempi korkeakoulututkinto. LuK -tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (vastaa kolmen lukuvuoden täyspäiväistä opiskelua). Filosofian maisterin tutkinto (FM) on ylempi korkeakoulututkinto. FM- tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä (vastaa kahden lukuvuoden opintoja kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen). Maisterin tutkinto on yliopistojen perustutkinto ja siihen vaaditaan yhteensä vähintään 300 opintopisteen opinnot. Opintojaksot on pisteytetty niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Vanhempien tutkintoasetusten tutkinnot ovat mitoitettu opintoviikkoina. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, jonka suorittaminen on ollut vapaaehtoista. Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on kokonaisuudessaan 160 opintoviikkoa (voi sisältää mahdollisen LuK -tutkinnon). Opintonsa ennen vuotta 2005 aloittaneet saavat halutessaan siirtyä tekemään uuden asetuksen mukaisia tutkintoja. Yliopistot ovat antaneet omia suosituksiaan siirtymiselle tutkintojärjestelmästä toiseen. Vanhan asetuksen (221/1994) mukaisia tutkintoja voi suorittaa 1.8.2008 saakka.

Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnot ovat jatkotutkintoja, joita varten tehdään tieteellistä tutkimusta ja opintoja noin 60 opintopistettä (tai 40 opintoviikkoa). Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen vie päätoimisesti opiskellen noin 2-2,5 vuotta ja tohtorin tutkinto noin 4-5 vuotta. Tohtorin tutkinnon suorittaminen ei edellytä lisensiaatin tutkinnon suorittamista. Lisensiaatin tutkinnolla voi olla pätevöittävä merkitys (esim. ammattikorkeakoulujen yliopettajien virkaan) tai se voidaan toteuttaa erikoistumiskoulutuksena (esim. sairaalageneetikko, sairaalafyysikko, sairaalakemisti, sairaalasolubiologi).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto

Tutkinnon tavoitteet

Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1. tutkintoon kuuluvien oppiaineiden tai oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen;
2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet;
3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;
4. edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä, sekä
5. riittävät viestintätaidot.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.

Tutkinnon rakenne

Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua:

1. eri oppiaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusopintoja ja aineopintoja; 2 kieli- ja viestintäopintoja; 3 monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4 muita opintoja; sekä 5 asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua.

Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä ja aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintoihin sisältyy 6-8 opintopisteen laajuinen opinnäyte.

Kielitaitovaatimukset

Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:

1. vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen; sekä
2. suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (423/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Nämä kielitaitovaatimukset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan vaadituista kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

Tutkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perus- ja aineopinnot (vähintään 60 opintopistettä) sekä kieli- ja viestintäopinnot.

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kun opiskelijalta ei vaadita yllä mainittua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

Filosofian maisterin tutkinto

Tutkinnon tavoitteet

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1. pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus;
2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön;
3. valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; sekä
4. valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Tutkinnon rakenne

Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua:

1. eri oppiaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja;
2. kieli- ja viestintäopintoja;
3. monitieteisiä opintokokonaisuuksia;
4. muita opintoja; sekä
5. asiantuntijuutta syventävää harjoittelua.

Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventäviin opintoihin sisältyy 30 - 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot.

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kun opiskelijalta ei vaadita yllä mainittua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

Aineenopettajien koulutus

Aineenopettajien koulutukseen kuuluu ylempään korkeakoulututkintoon tai sen pohjana olevaan alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvinä yleensä pääaineen (opetettavan aineen) opintojen lisäksi toisen opetettavan aineen opinnot sekä opettajien pedagogiset opinnot.

Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot ja saman oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perus- ja aineopinnot sekä toisessa opetettavassa aineessa perus- ja aineopinnot.

Pedagogiset opinnot, jotka ovat didaktisesti painottuneita ja harjoittelua sisältäviä opintoja ja jotka voivat suuntautua erityisesti peruskoulun tai lukion ja ammatillisten oppilaitosten taikka aikuiskoulutuksen tehtäviin. Pedagogisten opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana.

Pedagogiset opinnot ovat 60 opintopisteen laajuisia kasvatustieteellisiä aineopintoja, jotka voivat sisältyä tutkintoon pääaineeseen kuuluvina tai erillisinä aineopintoina. Opintoja voivat järjestää kasvatustieteen alan tutkintoja antavat yliopistot. Pedagogiset opinnot voidaan suorittaa myös erillisinä kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen.