Ella-Maria Kyrö tutkii napa-alueiden ilman pienhiukkasia. Hän kuuluu suureen tutkimusryhmään nimeltään "Ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikka, kemia, biologia ja meteorologia", joka on yksi Suomen Akatemian rahoittamista huippuyksiköistä. Samassa ryhmässä on tutkijoita myös muista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Ryhmän työ on moni- ja poikkitieteistä.
Ella-Maria on tehnyt tutkimusryhmänsä kanssa Etelämantereella mittauksia omaa väitöstutkimustaan varten. Mittauksissa kerättiin tietoa pienhiukkasten syntymisestä ja kasvusta sekä otsonista. Vaikka napa-aluilla ei asukaan paljon ihmisiä, sinnekin kulkeutuu saasteita muilta alueilta. Epäpuhtaudet ovat napa-alueille erityisen ongelmallisia, koska siellä ilmakehä on tavallista ohuempi. Tästä johtuen alueen saastetiheys kasvaa. Seurauksena on joskus erityinen arktinen autere -ilmiö, jossa ilmakehän näkyvyys heikkenee epäpuhtauksien seurauksena.
"Hienointa ilmakehätieteiden opiskelussa on ehdottomasti mittaaminen tutkimusasemilla. Opin 90% asioista juuri näissä käytännön töissä", kertoo Ella-Maria.
Retkikunta matkusti ensin reittikoneella Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin ja sieltä edelleen rahtilentokoneella yli Eteläisen jäämeren. Etelämantereella Kuningatar Maudin maalla sijaitsevalle Suomen tutkimusasema Aboalle viimeinen tuhannen kilometrin matka taitettiin suksilla varustetulla pienkoneella.
Kuva Veera Kallunki
